Johan Johaninpoika Mannila, Kivi-Mannila
Syntynyt vuonna 1717
Puoliso:
Vahlborg Henrikintytär
Syntynyt: 13.12.1722
Kuollut: 1755
Toinen puoliso:
Liisa Henrikintytär
Kun Suur-Mannila jaettiin, perusti Johan Johaninpoika Kivi-Mannilan talon, jonka isäntänä hän oli vuosina 1745-1780. Sen jälkeen isännäksi tuli hänen ainoa poikansa Henrik.
Lapset ensimmäisestä avioliitosta:
Maria, syntynyt: 28.04.1747
Brita, syntynyt: 22.09.1748
Henrik, syntynyt: 29.09.1750
Regina, syntynyt: 1753
Lapset toisesta avioliitosta:
Gatharina, syntynyt: 1761
Keuruun kolmas kirkko eli nykyinen vanha kirkko vihittiin vuonna 1761 ja sitä nimitettiin Adolf Fredrikin kirkoksi. Kristillisen penkkisijajärestyksen mukaan Mannisten paikka kirkossa oli miesten puolella toisessa ja naisten puolella kolmannessa penkissä alttarilta päin lukien.
Vuonna 1751 julkaisi professori Pehr Adrian Gadd tutkimuksen Satakunnan kihlakuntien pohjoisosasta, johon Keuruukin kuului. Siinä kerrotaan mm. näin:
Ihmiset näillä seuduilla ovat terveitä, milloin pitkiä, milloin lyhyitä. Naisväki kulkee puettuna väljiin sarkanuttuihin ja hameisiin, vaaleisiin kaulaliinoihin ja valkoisiin, lyhyisiin esiliinoihin. Päähineenä heillä on valkea vaate, joka on sidottu pään ympäri. Kengät ovat leveät ja matalakorkoiset. Miesväki pitää väljiä sarkatakkeja, napittomia, mutta hihnallisia tai haallisia. Niissä ei ole taskuja, vaan takin vuorissa on aukko, josta eineet laitetaan päällisen ja vuorin väliin. Talvella on takin alla lammasturkkeja. Työssä on yllä mekot eli piikkoiset päällyspaidat. kesällä he kulkevat virsuissa ja kurpposissa. Ylpeimmät heistä ovat pukeutuneet kopotakkeihin, saappaisiin, kenkiin, hattuihin ja sinisiin verkaliiveihin. Naisväki kampalanka- ja verkanuttuihin, punaisiin verkahameisiin, silkkisiin kaulaliinoihin, myssyihin, silkkinauhoihin ja muihin koristuksiin.
"Suku jäyhä ja sitkeä
täällä on hallinnut kauan,
monen vuossadan tyä
talon nostatti vankan ja vauraan.
Mies nuorempi taas
kävi innolla kuokkaan ja auraan
käsi vanha jos herposikin
tueks ottaen sauvan."
