Nils Henrikinpoika Mannila.
(Manninen)

Hänen syntymä- ja kuolinaikojaan ei tiedetä, mutta hän on ollut Keuruun Kangasmannilan isäntänä vuosina 1637-1658.

Puoliso:
Anna Eskilintytär.

Heidän aikanaan olivat Keuruun tärkeimmät tapahtumat seuraavat: Vuonna 1643 Keuruusta muodostettiin itsenäinen seurakunta. Vuonna 1646 rakennettiin Keuruun toinen kirkko, noin 60 metriä nykyisestä vanhasta kirkosta kaakkoon päin. Se oli jyrkkäkattoinen, suorakaiteen muotoinen, runsaat 10 metriä pitkä ja ehkä 5 metriä leveä. Sen räystäät olivat niin matalalla, että kuuluisat Herpmanin pojat ylettyivät puujaloilla kävellessään istahtamaan niille. Kirkossa oli lehteri, jota korjattiin vielä vuonna 1736. Vuoden 1670 paikkeilla tehtiin kellotapuli, johon samana vuonna valettiin Tukholmassa kello. Pyhän Mikaelin kappeli purettiin heti uuden kirkon tultua valmiiksi.

Kristillisen penkkisijajärjestyksen mukaan Mannisten paikka kirkossa oli miesten puolella viides penkki ja naisten puolella neljäs penkki alttarilta päin lukien.

"Kotiseudun tienoot armaat,
laaksot, vuoret, korvet harmaat
riemun rintahani tuo.
Täällä elää Keuruun kansa
hiljaisissa taloissansa
tulevaisuuttansa luo."