Syntyi Nyrölän Wehmaalla 15.10.1874, kuoli 1949.

Löysin mummoni jäämistöstä lehtileikkeen, jossa seuraava teksti:

TYÖMIES VIHTORI SAKSISEN muistolle.
Tk. 19 pnä kuoli Vesangassa työmies Vihtori Saksinen 74 vuoden ikäisenä. Hän jätti elämänsä työrovereidensa ympäröimänä. Karu, yksinkertainen loppu yllätti miehen - vain muutama sekuntti - ja hän sivuutti rajan.
Saksisella oli rehti ja ystävällinen luonne, joten hänen ystävänsä ovat menettäneet miehen josta pidettiin kaikkialla. Jokainen vainajan lapsuudestaan tunteva tietää, että hän ei koskaan valinnut keveitä töitä, vaan ryhtyi aina eniten voimaa ja ruumiillista kuntoa kysyviin tehtäviin. Hänen elämänsä on ollut raatamista, sanan varsinaisessa merkityksessä, pienestä pojasta viimeisiin hetkiin asti. Hän oli suorittanut täyden miehen urakan sinäkin päivänä, jonka iltana hänen elämänsä päättyi. Viimeiset hikipisarat olivat valuneet työnuurtajan otsalta, kenenkään näkemättä, sen maan hiekkaan, jonka hyväksi hän oli koko elämänsä voimat uhrannut;
viimeinen halkopino jäi symboolina odottamaan uuden päivän nousua.
Lainattakoon runoilijan, Saksiselle hyvin sopivia, lauseita:

"Työn seppele kellä on kulmillaan,
hän on suurin kaikista meist.
Ken tiensä on raivannut tarmollaan
ja taittanut tahdon peistä,
hän on sankari joukosta sankarien,
vaikka puuttuisi lehvät laakerien."

PL