Henrik Nils'inpoika Mannila.
(Manninen)
Hänen syntymä- ja kuolinaikojaan ei tiedetä, mutta hän on ollut Keuruun Kangasmannilan isäntänä vuosina 1659-1684.
Puoliso:
Birgitta.
Heidän aikanaan tulivat Keuruulle ensimmäiset lasi-ikkunat Suolahden papintaloon vuonna 1660.
Vuonna 1662 julistettiin Keuruun seurakunta pannaan. Tällaista toimenpidettä ei Suomessa tunneta montakaan. Varsinais-Suomessa monista uhkauksista huolimatta vain Perniön kirkon lyhytaikainen sulkeminen tunnetaan. Syynä Keuruun pannaan julistamiseen oli monenlaisen kurittomuuden esiintyminen. Esimerkiksi toisten ollessa kirkossa toiset joivat ja tappelivat kirkonmäellä ja kulkivat humalaisina kirkkoon edestakaisin häiriten siten jumalanpalvelusta. He eivät kielloista huolimatta parantaneet tapojaan, vaan juopottelu kirkonmäellä toistui. Ihmiset olivat käyneet uhraamassa noitauhreja erään vanhan puuristin juurella karjaonnen saamiseksi. Kirkkoherra oli hakkauttanut ristin pois, mutta he olivat rakentaneet heti uuden. Monenlaista muutakin kurittomuutta oli esiintynyt. Kuinka kauan Keuruu oli pannassa, sitä ei tiedetä, mutta kovin lyhyt aika se ei ollut. Silloin ei saanut pitää jumalanpalveluksia, ei soittaa kirkonkelloja, vihkiä eikä lapsia kastaa, ruumiita siunata eikä ehtoollista jakaa.
